Laajassa, valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitettiin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien hyöty- ja kuntoliikunnan muutoksia vuodesta 2000 vuoteen 2012. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus korkeakouluopiskelijoiden liikunnan muutoksista.
Korkeakouluopiskelijoiden hyötyliikunta lisääntyi vuodesta 2000 vuoteen 2012. Vuosien 2008–2012 välillä pieneni myös hyötyliikuntaa vähiten harrastavien, alle 15 minuuttia päivässä liikkuvien yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden osuus. Kuntoliikuntaa harrastavien osuudessa ei tapahtunut yhtä selvää kasvua, ja esimerkiksi päivittäin kuntoliikuntaa harrastavien määrä oli hieman vähentynyt. Tulokset olivat pääosin samansuuntaisia yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevilla.
Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että suomalaisten liikunnan määrä on vähäistä 25–54-vuotiaiden keskuudessa. Nuorten vähäinen liikkuminen ja fyysisen kunnon heikkeneminen on ollut huolenaiheena paitsi koululiikuntaa ja nuorten vapaa-ajan liikuntaa koskevassa keskustelussa myös Puolustusvoimien kannanotoissa ja tutkimuksissa varusmiesaineistoista Tämän tutkimuksen perusteella korkeakouluissa opiskelevien hyötyliikunta näyttää lisääntyneen 2000-luvulta lähtien, mikä antaa aiempia käsityksiä valoisamman näkökulman korkeakouluopiskelijoiden liikuntamäärän suunnasta. Muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden osalta tämän tutkimuksen perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset korkeakouluopiskelijat. Aineistona käytettiin Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksia vuosilta 2000, 2004, 2008 ja 2012. Vuosina 2000 ja 2004 tutkimukset tehtiin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa (N=5030), vuosina 2008 (N=9967) ja 2012 (N=9992) mukana olivat myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Vastausaktiivisuus vaihteli eri vuosina 63 prosentista 44 prosenttiin.
Ikävaihetta 18–35-vuotta on kuvattu liikuntasuhteen vaaran vuosiksi. Opiskeluaikana rakennetaan perustaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja liikuntatottumuksiin tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää korkeakoululiikunnan valtakunnallisten panostusten suunnittelussa ja nuorten aikuisten liikuntakäyttäytymistä koskevissa toimenpiteissä. Lisäksi korkeakoulut voivat paikallisesti hyödyntää tuloksia omille opiskelijoille suunnattujen palvelujen toteuttamisessa.
Tutkimus toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun (Aki Hentilä), Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (Kristina Kunttu), Itä-Suomen yliopiston (Mika Venojärvi), ODL/Oulun Liikuntalääketieteellisen Klinikan (Raija Korpelainen) ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteistyönä (Tuija Tammelin).
Tutkimus julkaistiin Liikunta&Tiede-lehdessä 1/2015.
Lisätietoja
Aki Hentilä, 040 582 6016, aki.hentila@oamk.fi